Toimivaa jätehuoltoa ei pidä sulkea markkinapaikalle

Ympäristöministeriö on valmistellut jätelakimuutosta, joka toisi alalle byrokratiaa lisäävän jätteiden ja sivuvirtojen sähköisen tietoalustaan. Suunniteltu muutos vaikeuttaisi ja hidastaisi merkittävästi jätehuoltopalvelun saatavuutta. Julkista jätehuoltoa edustava Suomen Kiertovoima ry KIVO muistuttaakin, että jätehuolto on yrityksille välttämättömyyspalvelu ja yritykset haluavat jätteistä nopeasti, helposti ja kohtuullisin kustannuksin eroon, jotta voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa. 

KIVO pitää esitystä sähköisestä markkinapaikasta ongelmallisena sen eri toimijoille aiheuttaman hallinnollisen kuorman vuoksi. Raskas byrokratia piiskaisi niin jätteen tuottajia, kuntien jätelaitoksia, kuntia kuin valvontaviranomaisiakin. Byrokratia, toiminnan sääntely ja jätehuollon vaikeutuminen voisivat johtaa laittomien kaatopaikkojen syntymiseen. Ympäristö ei missään tapauksessa kuuluisi voittajiin lain voimaan tultua; liikenteen päästöt lisääntyisivät, kun jätteiden kuljetusmatkat pitenisivät.

Markkinapaikka voisi oikein rakennettuna ja vapaaehtoisena olla hyvä

Koska sähköinen markkinapaikka on uudenlainen järjestelmä, jonka toimivuudesta ei ole mitään takeita, tulisi se olla vapaaehtoisuuteen perustuva ja sitä tulisi kehittää asteittain.

”Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ovat kannatettavia tavoitteita. Kunnan jätetaksatiedot ovat jo nyt avoimesti kaikkien saatavilla, kun taas yksityisen palveluntarjonnan kartoittaminen on paljon hankalampaa. Tähän sähköinen tietoalusta voisi tarjota ratkaisun” Suomen Kiertovoima ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä arvelee.

Markkinapaikka on omiaan suurten jätehuollon toimijoiden ja teollisuuden ammattilaisten kohtaamiseen. Kohtaamisista voi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja innovaatioita. Jos markkinapaikka otetaan käyttöön, voisi alustan toimivuuden ja valvonnan näkökulmasta tietty kynnysarvo olla perusteltu.

Kunnat ovat panostaneet lajitteluasemainfrastruktuurin kehittämiseen tarjotakseen palveluja kotitalouksille ja täyttääkseen vastuunsa jätehuollon hoitamisesta. Useilla alueilla pienjäteasema on käytännössä ainoa paikka, joka voi ottaa pienkuormia vastaan. Kuntien jätelaitokset voisivat parhaimmillaan tarjota toiminnallaan alustan sekä julkisen että yksityisen jätehuollon materiaalivirtojen hyödyntämiselle. Kuntien jätelaitoksilla on pitkä kokemus jätehuollon kuljetus- ja käsittelypalvelujen kilpailuttamisesta.

Jätevirrat pirstaloituvat ja valvonta vaikeutuu

Suunniteltu lakimuutos vaikeuttaisi myös kunnallisten jätelaitosten kapasiteetin hallintaa. Jätteenkäsittelykapasiteettia ei voi varata kaikille tarjouspyynnön tekijöille ilman varmuutta siitä, että kyseinen jätemäärä myös toimitetaan käsittelyyn.

KIVO toteaa, että jätteenhaltijoiden tai tietoalustassa palveluitaan tarjoavien yritysten mahdolliseen säännösten vastaiseen toimintaan ja sen valvontaan ei ole esityksessä otettu kantaa. Tähän tulisi kiinnittää huomiota. Jos toimijat eivät ole asianmukaisia, syntyy riski, että jätettä ohjautuu epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai luvattomaan ulkomaille vientiin.

Suomi on jäljessä Euroopan komission asettamista kierrätystavoitteista. Suomen kierrätysasteen nostamiseksi ei ole perusteltua entisestään pirstaloida jätehuollon järjestämisvastuita. Lausunnolla oleva luonnos hallituksen esitykseksi jatkaa jätevirtojen jakamista entistä pienemmiksi. Tämä on vastoin kierrätystavoitteissa onnistuneiden Euroopan maiden omaksumaa linjaa.

Suomen Kiertovoima ry KIVO:n ja muiden toimijoiden lausunnot löytyvät osoitteesta: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a9a5e33f-f599-4410-a6ab-30c2735ceedf

 

Lisätiedot medialle:

Riku Eksymä, toimitusjohtaja

p. 040 838 6643

e. riku.eksyma@kivo.fi